Perustettiin palloilun erikoisseura
Nummelan Palloseuran perustava kokous pidettiin lokakuun 14. päivänä1964. Toiminta päätettiin aloittaa 25. lokakuuta jääkiekkokaukalon pystyttämistalkoilla Nummelan urheilukentälle. Seura liittyi heti sekä SVUL:oon, TUK:oon ja ja Suomen Jääkiekkoliittoon. Suomen Jalkapalloliittoon NuPS liittyi keväällä 1965.
Perustamisen aikaan Vihdissä toimineiden vanhojen seurojen (uintia, yleisurheilua) taholta NuPS:n perustamisen “ehdoksi” asetettiin, että uusi seura keskittyy palloilun edistämiseen ja harrastamiseen. NuPS:n palloilutoiminta sai alkunsa jääkiekosta ja jalkapallo oli toinen vahva laji perustamisesta lähtien. Muita palloilulajeja NuPS:n toiminnassa ovat olleet maahockey, lentopallo, koripallo, tennis, squash ja pöytätennis. Nämä lajit elivät NuPS:ssa pääasiassa 1960-70 vuosikymmenillä. Eräät lajit loppuivat NuPS:ssa, kun Vihtiin perustettiin eri palloilulajien erikoisseuroja mm. Vihdin Lentopallo, Vihti-Tennis.
Jääkiekon kotiottelut 1980-luvun puolivälin paikkeilla olivat suurta kansanjuhlaa. Nummelassa olikin tuolloin Uudenmaan suurimmat katsojaluvut luonnonjääsarjan jääkiekko-otteluissa. Jäähallien yleistyessä naapurikunnissa ja talvien muuttuessa yhä epävakaisemmiksi luonnonjäillä pelaaminen Vihdissä ei jaksanut enää kiinnostaa sen enempää varttuneita kuin juniori-ikäisiäkään pelaajia. Jääkiekkoharrastus hiipui, kunnes Nummelaan saatiin Vihdin Jäähalli Oy:n toimesta jäähalli vuonna 1996. Tällöin nähtiin tarkoituksenmukaiseksi erottaa jääkiekkotoiminta omaksi seurakseen ja NuPS Hockey r.y on saanut jääkiekkoharrastuksen elpymään hyvin.
Jalkapalloilun kasvun vuodet
Vuoden 1965 NuPS.n omaisuusluettelossa oli jääkiekkovarusteiden lisäksi viisitoista jalkapalloa. Nämä riittivätkin, kun NuPS:n edustusjalkapalloilu oli 1960-luvulla pääasiassa miesten (IV div) ja B- tai C-junioreiden varassa. Miesjoukkue kamppaili III divisoonaan noususta mm. Ojakkalan Pallo-Hiisien kanssa. Seuran toimesta rakennettiin 1966 Nummelaan Kuoppanummen kentälle maalit, kun ne eivät ennestään olleet sarjoihin osallistumisen edellyttämässä kunnoss
a. Tämä sama omatoimisuus ja talkoohenki on ollut vallitsevana NuPS Jalkapallon toiminnassa. Seuralla on viime vuosiin saakka ollut mm. talkoovaroilla hankittu oma bussi (3 kpl vuosien saatossa), joilla on matkusteltu napaiiriltä aina Hollantiin saakka.
Nummelan Palloseuran kasvu on ollut sidoksissa Vihdin kunnan väestön kasvuun. Niinpä jalkapallonkin määrällinen kasvu alkoi selvänä 1970-luvulla. Parhaimmillaan pelaajamäärä lisääntyi vuosittain parinkertaiseksi. Rajuinta pelaajamäärien kasvu oli 1990-luvulla. Nuoria pelaajia seuran toimintaa tuli mm. kunnan sisäisissä nappulaliigoissa syntyneen innostuksen seurauksena (Lutariliiga, Hippoliiga. Merita-liiga, Nordea-liiga). Laajan toiminnan sujumiseksi NuPS:lle palkattiin kokopäiväinen toiminnanjohtaja syksystä 1997 lähtien.
Aivan vuosikymmenen alussa miesjoukkueen lisäksi pelasivat B-, C- ja D-juniorit sekä “mimmit”. Jo tuolloin NuPS nousi jalkapallotoiminnallaan piirin kuuden parhaan seuran joukkoon. Myöhemmin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla NuPS voitti vuodesta toiseen silloisen Länsi-Uudenmaan piirin nuorisotoimintakilpailun. Vuoden 1995 alusta Länsi-Uudenmaan ja Uudenmaan piirit yhdistettiin SPL:n Uudenmaan piiriksi.
NuPS:n jalkapallotoiminta on saanut arvostusta myös Suomen Palloliiton taholta. Osoituksena tästä ovat mm. NuPS:n järjestettäviksi annetut useat maaottelut. Oma ja varsin tärkeä ansionsa maaotteluiden järjestämisoikeuksien saamisella on ollut myös Nummelan erittäin hyvät nurmikenttäolosuhteet. Kunta onkin osittanut kiitettävää toimintaa olosuhteiden luomisessa ja ylläpidossa. Jokapäiväisessä kenttien hoidossa yhteistyö kenttien hoidossa seuran ja kunnan välillä on näytellyt merkittävää roolia.
Toimintaa kaiken ikäisille ja -tasoisille harrastajille
NuPS:n toiminnan eräs periaate on ollut alusta lähtien tarjota kaikenikäisille ja kaikentasoisille jalkapallon harrastajille harjoitus- ja ottelutoimintaa. Yhä nuoremmat ikäluokat ovat tulleet ympärivuotisen toiminnan piiriin. Harjoitushalli antaakin tähän vallan mainiot mahdollisuudet. Aina silloin tällöin laajasta harrastajajoukosta nousee esille taitavia yksilöitä, joilla todetaan olevan paremmat eteenpäin pääsemisen mahdollisuudet “vertaistensa joukossa”.lähiseudun seuroissa, jotka pelaavat nuorissakin NuPS:a ylemmillä sarjatasoilla. Useimmiten siirtymine
n uuteen seuraan on tapahtunut hyvässä yhteisymmärryksessä eri osapuolten kesken.
Ylimmillä kotimaisilla sarjatasoille eri seuroissa pelanneita NuPS:ssa pelaajauransa aloittaneita miespelaajia ovat Tero Pilvi ja Kristian Kunnas. Nuorten maajoukkueessa on esiintynyt Turo Simolin. Naisten puolella mestaruussarjassa ensimmäiset nupsilaiset olivat Minna Sarajuuri, Katri Hemmilä (Manninen) ja Maarit Tammirinne. Heidän jälkeensä ylimmällä sarjatasolla ovat pelanneet Janina Bergman, Satu Kunnas (myös naisten maajoukkueessa, mv) ja Mervi Katainen (Kuittinen).
NuPS:n nuoret olivat 1990-luvun alkupuolella Länsi-Uudenmaan piirin useimpien sarjojen kärkijoukkueita ja piirinmestaruuksia tuli “tukuittain” sekä pojille että tytöille. Kun vuodesta 1995 lähtien osallistuttiin Uudenmaan piirin sarjoihin yhdessä mm. Espoon, Vantaan ja Lahden seurojen joukkueiden kanssa, niin myös todettiin, että NuPS:n joukkueiden taso ei ollut sittenkään kovin korkea. Pikkuhiljaa ja etenkin talvisten harjoitusolosuhteiden paranemisen myötä joukkueet ovat kuitenkin alkaneet pikkuhiljaa kivuta sarjataulukoissa ylemmäksi.
Tytöt ovat pelanneet samaa jalkapallopeliä kuin pojatkin NuPS:s
sa jatkuvasti vuodesta 1983 lähtien. Alkuaikoina “keskenkasvuisetkin” tytöt pelasivat myös naisten joukkueessa. Kun tyttöjä alkoi ilmaantua riittävästi, niin pystyttiin muodostamaan omia joukkueita. Viimeisimmät saavutukset on esitettävissä Ladies-tasolla parilta viime vuodelta.
Lisääntyneet pelaajamäärät 1970-luvulla lisäsivät myöskin kotiotteluiden määrää. Otteluita pelattiin ja harjoituksia pidettiin Nummelan lisäksi myös mm. Ojakkalassa ja Vihdin kirkolla. Nummelan uusi ruohokenttä valmistui 1978. Ratapuiston kenttä valmistui 1985 ja toimi talviharjoituskenttänä aina hallin valmistumiseen saakka. Vihti ja Nummela muistetaan juniorijalkapallopiireissä nimenomaan kesäajan loistavista nurmikenttäolosuhteista. Lukuisissa NuPS:n eri ikäluokkien järjestämissä HIISI- turnauksissa vierailleet joukkueet ovat ikään katsomatta saaneet nauttia nurmikenttien hurmiosta. Vihdin kunta onkin esimerkillisesti hoitanut nurmikenttiä jalkapalloilijoiden iloksi.
Talviharjoitusolosuhteet mainiot
Vuosina 1991-92 oli esillä NuPS:n ja pesäpalloväen yhteishanke kuplahallin pystyttämiseksi pesäpallolle rakennetun hiekkatekonurmen päälle talviajaksi Nummelassa. Kuitenkin vasta vuonna 2000 päästiin talviharjoitteluolosuhteissa nykyaikaiselle tasolle, kun Vihdin Jäähalli Oy:n toimesta valmistui kumirouhetekonurmi -alustainen harjoitushalli Nummelaan. Hallin myötä harrastajamäärät ovat lähteneet kasvuun niin, että nykyisin NuPS:n rekisteröityjen pelaajien määrä on pyörinyt noin 550 paikkeilla ja Uudenmaan piirin sarjaottelutoimintaan osallistuu vuosittain noin 20 joukkuetta I (6-7 v)-junioreista ikämiesten ja Ladies-joukkueisiin saakka. Tällä hetkellä toimintaa onkin vesseleistä (alle 5 vuotiaat) aina vaariin (kuntofutista ilman yläikärajaa) saakka.
NuPS:n jalkapallojoukkueet ovat viime vuosina pelanneet kotiotteluita Nummelan ja kirkonkylän kentillä 150-200 sarjaottelua vuosittain lähinnä huhti-lokakuun välisenä aikana. Yhteensä NuPS:n joukkueet pelaavat vuosittain noin 700 ottelua. Vihdin kunnan kentillä NuPS:n organisoimana pelattujen otteluiden määrä on vuosittain noin 300. Harjoitus- ja ottelutapahtumia kertyy koko vuoden aikana 1700 – 2000 ja niistä kertyy osanottajakertoja 24 000- 29 000.